Hoppiskodin työskentely yhdistää ympärivuorokautisen laitoshoidon, tavoitteellisen omaohjaajatyön ja lapsen verkoston kanssa tehtävän yhteistyön. Tuki suunnitellaan lapsen tarpeista ja näkyy arjen jokaisessa vaiheessa.
Rakennamme ennakoitavaa arkea, selkeitä struktuureja ja yksilöllisiä keinoja toiminnanohjaukseen, keskittymiseen, siirtymiin ja kuormituksen säätelyyn. Lasta autetaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja toimivia tapoja selvitä tilanteista.
Turvalliset aikuiset auttavat lasta tunteiden tunnistamisessa, säätelyssä ja vaikeiden tilanteiden käsittelyssä. Työskentely sovitetaan yhteen lapsen hoitavan tahon kanssa.
Huomio: Hoppiskodin tuki ei korvaa terveydenhuollon tutkimuksia tai hoitoa.
Silta-mallissa rakennetaan yhteinen tilannekuva ja kirjallinen suunnitelma, käynnistetään opiskelu tuetusti ja edetään vaiheittain kohti lapselle osoitettua opetusta. Opetuksen järjestäjä opettaa, Hoppiskoti tukee arkea ja osallistumista.
Lapsen läheissuhteita, yhteydenpitoa ja perheen osallisuutta tuetaan suunnitelmallisesti. Työskentelemme yhdessä sosiaalityön, huoltajien, koulun, terveydenhuollon ja muiden lapselle tärkeiden toimijoiden kanssa.
Työryhmän osaamiseen kuuluu muun muassa sairaanhoidon, sosiaalialan, lähihoidon, koulunkäynnin tuen sekä neuropsykiatrisen ja psyykkisen valmennuksen näkökulmia. Työn perustana ovat yhteinen suunnitelma, säännöllinen arviointi ja lapsen kuuleminen.
Menetelmät valitaan lapsen tarpeiden ja tavoitteiden perusteella. Ne näkyvät keskusteluissa, päivärytmissä, koulunkäynnissä, siirtymissä, vuorovaikutuksessa ja haastavien tilanteiden käsittelyssä.
Lapsen kokemusta kuunnellaan kunnioittavasti. Työskentelyssä tunnistetaan vahvuuksia, asetetaan saavutettavia tavoitteita ja edetään pienin askelin.
Voimavarakeskeinen menetelmä auttaa tarkastelemaan lapsen arkea, koulua, läheissuhteita ja vapaa-aikaa sekä vahvistamaan perheen ja verkoston yhteistyötä.
Rauhallinen ja ennakoiva toimintatapa vähentää vastakkainasettelua ja auttaa lasta säilyttämään hallinnan tunnetta kuormittavissa tilanteissa.
Visuaaliset aikataulut, tehtävien pilkkominen, siirtymien ennakointi ja yksilölliset rauhoittumiskeinot tukevat toiminnanohjausta ja itsesäätelyä.
Tunnetaitoja, vuorovaikutusta, stressinsäätelyä ja itsetuntoa vahvistetaan käytännönläheisesti osana arkea. Valmennus ei ole terapiaa.
Koulunkäynnin ja opintopolun tuki rakentaa yhteisen suunnitelman opiskelun käynnistämiseen, seurantaan ja vaiheittaiseen opetukseen kiinnittymiseen.
Erityisosaaminen ei jää erillisiksi vastaanotoiksi, vaan se tuodaan yhteiseen suunnitelmaan ja lapsen päivittäiseen elämään.
Seuraa fyysistä ja psyykkistä terveyttä, koordinoi turvallista lääkehoitoa, kouluttaa henkilöstöä ja tekee yhteistyötä terveydenhuollon kanssa.
Tukee toiminnanohjausta, arjen rutiineja, tunnesäätelyä ja sosiaalisia taitoja yksilöllisin, konkreettisin keinoin.
Auttaa tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä, vuorovaikutustaidoissa, stressinhallinnassa ja turvallisten toimintatapojen harjoittelussa.
Sosiaalialan AMK-koulutuksen ja neuropsykiatrisen valmennuksen osaava ohjaaja tukee opiskelurytmiä, tehtävissä etenemistä ja kouluyhteistyötä.
Ensimmäisessä yhteydenotossa riittävät lapsen ikä, sijoituksen ajankohta ja lyhyt kuvaus tuen tarpeesta. Älä lähetä tavallisella sähköpostilla salassa pidettäviä henkilötietoja.