Mitä psyykkinen valmennus on?
Psyykkinen valmennus on käytännönläheistä ja yksilöllistä tukea lapsille ja nuorille, joilla on haasteita tunnesäätelyssä, vuorovaikutuksessa ja arjen hallinnassa. Tavoitteena on tarjota turvallinen ja kannustava ympäristö, jossa lapsi voi harjoitella uusia taitoja ja löytää keinoja arjen haasteisiin.
Psyykkinen valmennus ei ole terapiaa, vaan ohjaavaa ja tukevia keinoja, jotka auttavat lasta hallitsemaan tunteitaan, kehittämään sosiaalisia taitojaan ja vahvistamaan itsetuntoaan. Työskentely perustuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin, ja tavoitteena on vahvistaa lapsen kykyä ymmärtää ja säädellä omia tunteitaan, toimintaansa ja reaktioitaan erilaisissa tilanteissa.
Tunnesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukeminen
Monet lapset tarvitsevat apua tunteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä. Psyykkisessä valmennuksessa lapselle annetaan keinoja ymmärtää omia tunteitaan ja löytää turvallisia tapoja niiden ilmaisemiseen.
Miten psyykkistä tukea annetaan arjessa?
- Tunnekorttien ja keskustelujen avulla lapsi oppii nimeämään ja ilmaisemaan tunteitaan.
- Ohjaajat auttavat lasta huomaamaan, miten tunteet vaikuttavat hänen toimintaansa ja reaktioihinsa.
- Erilaiset harjoitukset, kuten roolileikit, draamakasvatus ja yhteiset keskustelut, vahvistavat vuorovaikutustaitoja.
- Lapset saavat konkreettisia keinoja, kuten hengitysharjoituksia ja turvapaikkoja, joiden avulla voi rauhoittua stressaavissa tilanteissa.
- Ryhmäharjoitukset ja yhteisöllinen toiminta auttavat lasta oppimaan kaveritaitoja ja ryhmädynamiikkaa.
Elämänhallinnan ja itsenäistymisen tukeminen
Jotta lapsi voi kasvaa itsenäiseksi ja hallita omaa arkeaan, hänen on tärkeää oppia päivittäisiä taitoja ja omaksua turvallisia tapoja toimia eri tilanteissa.
Miten valmennus tukee arjen hallintaa?
- Päivittäisten rutiinien harjoittelu: Selkeät päiväohjelmat ja toistuvat rutiinit luovat turvaa ja helpottavat siirtymiä.
- Ajanhallinnan opettaminen: Ohjaajat auttavat lasta hahmottamaan aikaa, tehtävien järjestystä ja siirtymiä päivän aikana.
- Omatoimisuuden tukeminen: Lapselle opetetaan pienin askelin vastuuta omasta huoneestaan, hygieniastaan ja tehtävistään.
- Itseluottamuksen vahvistaminen: Kun lapsi onnistuu pienissäkin asioissa, hänen motivaationsa ja rohkeutensa yrittää kasvaa.
- Käytännön elämän taitojen opettaminen: Rahankäyttö, ruoanlaitto ja siisteydestä huolehtiminen ovat osa itsenäistymisen tukemista.
Kriisitilanteiden hallinta ja perhetyö
Kaikki lapset kohtaavat elämässään haastavia tilanteita, mutta joillekin ne voivat tuntua ylivoimaisilta. Psyykkisessä valmennuksessa annetaan keinoja, joiden avulla lapset voivat selviytyä paremmin kriisitilanteista ja stressaavista hetkistä.
Miten kriisitilanteissa tuetaan lasta?
- Kun lapsi ahdistuu tai raivostuu, ohjaajat pysyvät rauhallisina ja käyttävät matalan vireystilan menetelmiä (Low Arousal).
- Lapselle opetetaan, miten hän voi tunnistaa omat tunteensa ennen kuin ne muuttuvat liian voimakkaiksi.
- Rauhoittumiskeinot, kuten hengitysharjoitukset, liikeharjoitukset ja turvapaikat, auttavat lasta hallitsemaan tunteitaan.
- Ohjaajat käyvät tilanteet jälkikäteen läpi lapsen kanssa, jotta hän oppii ymmärtämään, mitä tapahtui ja miten voi toimia jatkossa.
Lisäksi ohjaajat tekevät yhteistyötä perheen kanssa, jotta lapsi saa johdonmukaista tukea sekä Hoppiskodissa että kotona. Vanhemmille ja läheisille annetaan käytännön vinkkejä, joiden avulla he voivat vahvistaa lapsen psyykkistä hyvinvointia ja tukea häntä tunne-elämän kehityksessä.
Ohjaajan työtehtävät ja vastuut
Psyykkinen ohjaaja työskentelee suoraan lasten ja nuorten kanssa, jotka tarvitsevat tukea tunnesäätelyssä, vuorovaikutustaidoissa ja arjen hallinnassa. Hän on läsnä lapsen arjessa ja auttaa selviämään haastavista tilanteista turvallisella ja ohjatulla tavalla.
Konkreettisia esimerkkejä työtehtävistä:
- Aamutoimet: Lapsen tukeminen heräämisessä ja valmistautumisessa kouluun tai päivän muihin tehtäviin.
- Koulunkäynnin tuki: Auttaa lasta keskittymään, jäsentämään koulutehtäviä ja käsittelemään koulussa koettuja tilanteita.
- Tunnesäätelytilanteet: Kun lapsi turhautuu tai ahdistuu, ohjaaja käyttää rauhoittavia menetelmiä ja keskustelutekniikoita auttaakseen lasta säätelemään tunteitaan.
- Vuorovaikutustaitojen harjoittelu: Ohjaaja tukee lapsia sosiaalisissa tilanteissa, kuten kaverisuhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä.
- Iltatoimet ja unen tukeminen: Auttaa lasta siirtymään rauhallisesti iltatoimiin ja nukkumaanmenoon ilman suurta vastarintaa.
Käytettävät menetelmät ja työkalut
Ohjaaja käyttää monia konkreettisia keinoja auttaakseen lasta selviytymään arjen haasteista ja kehittämään omaa psyykkistä hyvinvointiaan.
Esimerkkejä käytännön työvälineistä ja menetelmistä:
- Tunnekortit ja tunnetaitoharjoitukset: Auttaa lasta tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan sekä löytämään keinoja niiden säätelyyn.
- Rentoutus- ja hengitysharjoitukset: Käytössä stressin ja ahdistuksen lievittämiseen.
- Low Arousal -menetelmä: Käytetään haastavissa tilanteissa lapsen rauhoittamiseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.
- Sosiaalisten tilanteiden harjoittelu: Käytännön harjoitukset ja ohjattu keskustelu auttavat lasta kehittämään vuorovaikutustaitojaan.
- Arjen rutiinien tukeminen: Selkeät aikataulut ja strukturoitu ympäristö helpottavat lapsen toimintakyvyn ylläpitämistä.
Verkostoyhteistyö ja koulutusvaatimukset
Psyykkinen ohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa varmistaakseen lapselle mahdollisimman hyvän tuen kaikissa ympäristöissä.
Verkostoyhteistyö käytännössä:
- Koulun kanssa: Ohjaaja voi osallistua oppilashuoltoryhmiin ja auttaa mukauttamaan opetusta lapsen tarpeisiin.
- Perheen tukeminen: Vanhemmille annetaan konkreettisia ohjeita ja tukikeinoja lapsen kanssa toimimiseen.
- Terveydenhuollon ammattilaiset: Tarvittaessa ohjaaja on mukana hoitotapaamisissa ja toimii linkkinä lapsen ja hoitavan tahon välillä.
Koulutusvaatimukset:
Psyykkinen ohjaaja on yleensä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen (esim. sosionomi, lähihoitaja tai sairaanhoitaja), jolla on lisäkoulutusta psyykkisestä tuesta ja mielenterveystyöstä. Kokemus lasten ja nuorten kanssa työskentelystä sekä tunne- ja käyttäytymisen haasteiden ymmärtäminen ovat keskeisiä taitoja ohjaajan työssä.
